Toivepostaus: Harjat

Taisi olla toukokuuta kun joku anonyymi lukija toivoi postausta harjoista, kun niistä pesun jälkeen tulin kuvan laittaneeksi. Harjoista postausta varten otetut kuvatkin ovat jo tovin lojuneet puhelimessa, joten olisikohan korkea aika kirjoittaakin tämä :D Hyvää kannatti odottaa, eiku..?

Minin harjapakki on harmaa Horzen Smart-pakki, jonka tilasin viime syksyn blogikisan voittolahjakortilla (joka siis oli 500 euroa - sisältyi siihen pakettiin vähän muutakin). Aiemmin Minillä oli Curverin hopeanharmaa "ompelupakki", joka aikojen saatossa jäi vähän ahtaaksi. Varsan ollessa ihan pikkuinen, ajattelin että harmaa olisi keräiltäväksi siitä hyvä väri, että harjoja ei pääse aivan valtavia määriä kertymään. Ai  niinkö..

Pakki avattuna

Harrastan erityisesti luonnonmateriaaleista tehtyjä harjoja, jotka esiintyvät tässä kuvassa. Vasemmalta ylhäältä alkaen, karkea juuriharja on Equerryn, pehmeä pölyharja Horzen, Haasin harjoja ovat tuo mustakantinen Cavalier jossa kahta eri harjaspituutta, sekä tiheä, ehkä vähän karkeampi Junior. Alarivissä Haasin kookosmateriaalista tehty "kimoharja" Schimmel, William Leistnerin pääharja sekä Equerryn pehmeä harja. Luonnonmateriaalit puhdistavat hyvin, saavat karvan kiiltämään eivätkä sähköistä.

 

Pakista löytyy jostain syystä kaksin kappalein sekä piikki- että kumisukia.. Toinen piikkisuka sentään on harmaa. Lampaankarvalapasia minulla on nykyään kaksi, joista tämä vaaleansininen asuu harjapakissa, toinen Eskadronin kisakassissa. Harjat ylhäältä alaspäin ovat joku random pölyharja joka ostettu täysin värin takia, Haasin pölärimäinen, pitkäharjaksinen Brenig Madoc, Tallipoika-merkkinen kovaharja ja Equerryn tuollainen.. tavallinen harja? :D Nämä kaikki siis keinokuituisia. Mitä likaisempi tai kuraisempi hevonen, sitä enemmän käytän näitä, luonnonharjoilla enemmän sitten viimeistellään kun pahimmat on saatu pois. (Toim. huom. Googlen kuva-arkisto on ystävällisesti alkanut sattumanvaraisesti kääntää vanhoja kuvia postauksista, kuva siis on selostukseen nähden ylösalaisin..)

Harjapakin ylätasolla majailee letityskuminauhoja, kavioharja (Tallipoika), muutama harjakampa ja ylemmässä lokerossa tässä kuvassa vähän piilossa sakset, kaviokoukku ja harjakivi. Harjakiveä olen oppinut käyttämään vasta viime talvena, aiemmin olen pitänyt sitä aika turhana kapineena, mutta tuli sekin todettua ihan tarpeelliseksi. Oppia ikä kaikki.

Käytävän hoitopaikalla roikkuvat naulassa kätevästi aina käden ulottuvilla sakset, jouhiharja, hikiviila ja kaviokoukku. Hikiviilan funktio ei ole niinkään se hien viilaus, vaan karvanlähtöaikaan irtokarvojen raastaminen. Pitkän räntä- tai vesisateen jälkeen sillä on myös hyvä raapaista hevonen vähän kuivemmaksi illalla talliin otettaessa, jotta viileässä tallissa ehtii yön aikana kuivaa.

Harjapakin vakituinen asuinpaikka on käytävän sivussa pienen kaapin päällä. Sen vierellä on esillä valikoima hoitotuotteita (Helosania ja muita rasvoja, Vetrolin Shinea, ötökkämyrkyiksi Tri-Teciä ja Porcivetiä). Näitä kun melkein päivittäin tarvitsee, ne on kätevä pitää saatavilla. Tuolla Equerryn sata vuotta (todellisuudessa ainakin 15) vanhalla juuriharjalla on minulla aina aamuisin pikaharjata Ministä turpeet ja muut pois jotta on siistimpi ulkoilla, eikä sateen sattuessa hevonen ole sitten ihan turvemössön peitossa.

Olkaat hyvä, mahtoi olla kiinnostava pläjäys ;) Sitten takaisin olympiaesteratsastuksen pariin, yrittänyt sitä tässä tiirailla mutta netti pätkii niin että streamista ei meinaa tulla mitään. Justnyt 13:25 alkaa kuitenkin Ylen lähetys Femmalla, joten se on suunnattava tv:n ääreen.

P.S. Pitää vielä kehua kun Hööks taas ylitti itsensä! Olen vuosien varrella tottunut siihen, että pakettteja saa odotella tovin, osa tuotteista on aina loppu tai niitä tulee uusi erä joskus ikuisuuksien päästä, aina kaikki kestää, kestää ja kestää. Nyt tuli kuitenkin sekä alennusmyynnistä tilatut tuotteet sekä uuden katalogin tilaus todella nopeasti. Uutuustuotteitahan tilasin viime perjantai-iltana, eli tilaus on käsitelty maanantaina. Eilen jo sain hakea paketin postista! Se turkoosi huopa on livenäkin just niin ihana kuin miltä kuvissa näyttää, ja erityisesti ilahduin siitä, että se on tismalleen samansävyinen kuin edellisen kuvaston turkoosit pintelit.